maanantai 1. elokuuta 2011

Suapasmuata Kuopijossa - Ravintola Gusto

Aloitimme jo perinteeksi käyneen, kesäisen kotimaaturneen Kuopiosta. Kalakukkojen sijasta suuntasimme illalliselle italialaiseen ravintolaan, Gustoon.

Gusto on kuopiolaispariskunta Mikko ja Pauliina Rosendahlin uusin luomus. Ensin he valloittivat Savon ja myös meidän sydämen Ravintola Osilla. Sittemmin raflaperheeseen syntyi grilliravintola Hiili.

Kesäisenä arki-iltana ravintola on puolillaan. Hahmotan, mitä sisustuksella on haettu takaa, mutta lopputulos vaikuttaa hiukan hätäiseltä. Takaosan pyöreään pöytään antaa suurimman valaistuksen vessanurkkauksen valo. Tila kaipaisi joko lisää karuutta tai lämpöä.

Helteinen ilta on lämmittänyt pienen salin melko nihkeäksi. Alkuun tarjoillun veden olisi siksi toivonut olevan kylmää. Tarjoilu on alusta alkaen jossain määrin hapuilevaa. Menu on varsin suppea, mutta riittävä. Menuja löytyy vain yksi (43 e). Haluamme syödä aina eri ruokia, jotta erilaisia makuja kertyisi mahdollisimman paljon (kun hiukan maistelee toiselta). Pääruokana oleva entrecote ei innosta kumpaakaan, mutta sen vaihtaminen päivän kalaan onnistuu. Jätän itse antipastot väliin.

Vaimolle tuodaan alkajaisiksi upeannäköinen makunystyröiden herättelijä lohesta ja ricottasta. Erityismaininnan saa sahramilla maustettu fenkoli, joka jatkaa varmasti eloaan kotikeittiössämmekin. Väliruoaksi menu tarjoaa kurpitsarisottoa. Oma lautanen tarjoaa spaghettia savustetulla scamorza-juustolla. Molemmat ovat varsin yksinkertaisia annoksia, mutta pastan suola on tainnut päätyä risottoon. Itse hiukan vierostin kolmanneksen normaalispaghettin mitasta olevaa pastaa. Ei sentään rakettispaghettia.

Pääruoaksi valitsin lammasta tryffelikastikkeella. Vaimolle tuodaan menun mukainen, mutta tilauksen vastainen entrecote. Ehdin syödä annokseni ennen kuin vaimo saa omansa. Erehdys korvataan ilmaisella jälkiruoalla. Molemmat annokset ovat ulkonäöltään taidetta. Kukilla vahvistettu väriloisto sopii kuumaan kesäiltaan kuin kuikanlaulu mökkijärvelle. Kauniin asettelun lisäksi annokset ovat varsin kookkaita. Makua löytyy eikä tryffelin aromi pääse valtaamaan lammasannosta liikaa. Liha on erittäin mureaa ja ilmeisesti alkurisotossakin käytetty kurpitsapyree toimii kokonaisuudessa varsin hyvin. Vaimon kuha on kääritty hauskasti rullalle eikä uusista perunoista sen kyljessä voi narista kuin korkeintaan tylsänä valintana. Minkään sortin italialaisuutta kummaltakaan lautaselta on turha hakea, mutta se ei maukasta ruokailuhetkeä haittaa.

Tarjoilija kyselee sinnikkäästi, mutta kohteliaasti lisäjuomatilauksen perään, vaikka edessäni on puolillaan oleva punaviinilasi ja vierellä kolmannesvalkkaripullosta. Sen sijaan kahvia, puhumattakaan avecista, ei kaupitella missään vaiheessa jälkiruoan kylkeen tai päätteeksi.

Jälkkäriksi menu tuo eteen jopa hiukan tylsän vaniljajäätelön mansikkakeitolla. Piristystä antaa pienet basilikakuulat. Itse nappaan kiinni sitruunatortusta saksankirvelijäätelön kera. Torttu on makoisa eikä sitruunassa ole pihdattu. Olisinkin toivonut muilta annoksen osilta, erityisesti jäätelöltä, voimakkaampaa vastapainoa suuremman makuelämyksen aikaansaamiseksi.

Gusto on varsin hyvä ruokapaikka, mutta italialaiseksi sitä en tohtisi sanoa. Korkeintaan skandinaavis-italialaiseksi. Antipastot ja väliruoat ovat toki otsikkotasoltaan ehtaa saapasmaata, mutta muuten maut kääntyvät enemmän pirteän skandinaaviseen suuntaan. Ehkä se on suomalaiseen makuun helpompaa. Hinta/laatu-suhde on ok. Kaksi menua, viinipullo edullisemmasta päästä ja kahvit kustantaa yht. 120 e. Tiedä sitten, vastasiko tarjoilusta kesähenkilöstö, mutta hiukan itsevarmuutta ja tietotaitoa olisin toivonut lisää. Yritystä ja ystävällisyyttä kyllä löytyi. Niinkuin Savosta yleensäkin.

Ravintola Gusto
Snellmaninkatu 22, Kuopio
www.ravintolagusto.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti