keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Kesäduuniblues

Jos joku olisi muutama vuosi sitten sanonut, että kitken vuonna 2011 kukkapenkkiä innoissani klo 22.30, kunnes vaimo pyytää lopettamaan, olisin luvannut tarjota illan, jos niin kävisi.

Rikkaruohojen kitkemiseen jää koukkuun, niin oudolta kuin se kuulostakaan. Ja niin jää moneen muuhunkin mökkiduuniin. En niinkään nauti täysillä suorasta tekemisestä, mutta työn jäljen näkeminen koukuttaa puurtamaan yhä enemmän. Viime illat ovat kuluneet pitkälti kaupoissa ja asioita hoitamassa, joten aikaa on jäänyt valitettavan vähän pihamaalla pönkimiseen. Tulosta kuitenkin syntyy kaiken aikaa ja kesän lopussa on varmasti upeaa nähdä, mitä sai aikaiseksi. Ja yhtä tuskallista miettiä, mitä ei ehtinyt tekemään. Alkuperäinen, yhdessä vaimon kanssa sovittu idea oli, ettemme tapa itseämme puutarhassa, vaan maltamme myös ottaa hissukseen ja nauttia kesästä aivan uudella twistillä.
Tässä muutama kuva siirtolapuutarhan arkea kuvaamaan. Olen sysimustana hevosena mukana kesän Substral-puutarhurikisassa, joten mukana myös alppiruusun istutusta. :)


Kaihtimien asennusta.


Elämäni ensimmäinen laatoitus. Kuvasta rajattu neuvova appiukko.  
Sitten tuli kuorma-auto mukanaan kiviä, hiekkaa ja multaa.

Mullan lappausta.

Kiviä ämpäriin...

... ja niiden pesua sangossa, jotta saa hiekat pois.

Tiukkaa neuvomista anopille (joka on korvaamaton apu puutarhahommissa). Kasvilaatikoista sentään rakensin puolet itse ja loput apuvoimin. Kiitos osallistuneille!     


Alppiruusu ja sille sopiva lannoite. Oi kiitos Substral!
Tiivistettyä kokkausta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti