tiistai 25. tammikuuta 2011

Suosittelen!

Välillä tulee tehtyä löytöjä, joita ilman ei voi enää mukamas elää. Pengoin ruokakaapit ja keräsin kasaan muutamia tuotteita, jotka veivät jalat alta ja kielen mennessään tai madalsivat ruokalaskun hintaa laatua parantamalla. Osa voi olla hyvinkin tuttuja, mutta näillä itse juhlistan arkea. Joka päivä.


Tässä muutama linkki ylläolevista tuotteista:
Armas-perhe
Molino Ferrari -jauhot
Keittiöelämää (Facebookissa)
Runsaudensarvi
Ruohonjuuri
Punnitse & Säästä
Clipper-teet



keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Keittiöremontti osa 1 - Unelmia

Keittiöremontin suunnittelu tuntui alkumetreillä unelmien täyttymykseltä. Saa vapaasti antaa ajatuksen lentää ja kirjata ylös, mitkä kaikki asiat haluaisi olla toisin ja mitä kaikkea on televisiossa, lehdissä, asuntomessuilla ja kyläilemässä nähnyt. 

Vanhan 1,5-neliöisen tehokulmauksen jälkeen uusi, reilut kymmenen neliötä kattava kodin sydän kutsui luokseen täyttämään omat kulinaariset haaveet. Heti alussa oli selvä, että kolmen neliön käytävämäisen ruoanlaittotilan lisäksi valtaamme ruokapöydälle mitoitetun alueen kokkailulle. Tässä aluksi listaa kaikesta, mistä haaveilimme ja mitä mietimme toimivasta keittiöstä. Samalla se voi toimia osittain huomiolistana muidenkin keittiösuunnitelmille.

• Keittiön pääväri olisi valkoinen. Lämpöä tuodaan mukaan puisilla tasoilla sekä punaisilla pöytäkoneilla, tekstiileillä, tauluilla yms.
• Tyyli ei saa olla moderni, mutta ei liian kantrimainenkaan.
• Toimivuus saa mennä ulkonäön edelle.
• Edelliseen keittiöön halusin välitilaan laminaattipäällysteen. Se näytti hyvältä, mutta jätti pyyhkimisrantuja, jotka näkyivät ikävästi auringon paistaessa seinään. Nyt halusimme valkoista, tiilenmuotoista kaakelia.
• Täysrosterinen keittiökin olisi pro-meininkiä, mutta saako sen näyttämään hyvältä olohuoneeseen aukeavaan tilaan? Miten sen pyyhkimisen kanssa onnistuisi?
• Keittiön pitää olla helposti puhdistettavissa. Hankalia välejä ottimissa ja kaapinovissa täytyy välttää. Leveät kaapinottimet keräävät helposti pölyä ja roiskeita.
• Pannut olisi kiva olla esillä tai ainakin nopeasti tyrkyllä. Ranskalaishenkinen tyyli sopisi hyvin, jossa tavaraa on paljon esillä, mutta hallittu sekamelska näyttää pelkästään tyylikkäältä.
• Valaistus, kuten kaapinalusvalot, eivät saa näkyä kirkkaina olohuoneen ruokapöydällä istuessa, vaan antaa pelkkää tunnelmaa.
• Keittiökoneista lähtökohtana oli kokonainen jääkaappi ja pakastin. Jenkkikaappi ei hirvi- ja marjametsällä viihtyvien appivanhempien saaliille riitä alkuunkaan.
• Uuden asunnon uuni osoittautui varsin pieneksi esim. pizzan paistossa. Ainakin pizzakivi pitää uuteen mahtua.
• Puolen vuoden käsintiskaus ja lyhytaikainenkin tiskikasan katselu alkoi sulattaa hermoja, vaikka ne ei aivan sokerista tehty olekaan.
• Konehaaveina oli kaasuliesi ja laavakiviparila. Kaasua ei voita mikään ja parilan avulla grillaus muuttuisi kätevästi vain yhdeksi tavaksi kypsentää ruoka ilman kesänodotusta tai talvella ulkona hytisemistä.
• Käytämme mikroaaltouunia liki pelkästään lautasten lämmittämiseen, joten siitä olisi mukavaa päästä kokonaan eroon. Mutta onnistuisiko lautaslämmitys uudella uunilla?
• Hella ja vesipiste on vanhassa keittiössä eri puolilla. Ruoan siirtely liedeltä altaan luo aiheuttaa roiskeita lattialle.
• Kaapistosta vedettävät leikkuulaudat kuuluvat jonnekin 80-luvulle.
• Keittokirjoja on ehtinyt kertyä liki 2,5 metriä. Niitä olisi paljon mukavampi lukea keittiössä kuin roudata kasoittain kirjahyllystä keittiön pöydälle.
• Saareke olisi kiva saada. Sellainen kuin Jamie Oliverilla. Umpipuusta tehty pinta, joka toimii isona leikkuulautana. Reunassa aukko, jonne voi pyyhkäistä bio-jätteet kätevästi.
• Roskakori ei saisi olla lavuaarin alla. Toisen ollessa altaalla, tulee toisella käsittämättömän usein tarve roskiksen käyttöön. Jäteastioita tarvitaan ainakin neljä. Sekajätteelle, biojätteelle, lasille ja metallille. Pahvit toivottavasti löytävät paikkansa jostain.
• Astioita ja "aseita" on vielä jonkun verran häälahjapaketeissa jatkosijoituspaikkaa odottamassa. Niillä täytyy olla kätevä kaappi ja jossain määrin jäädä myös esille.
• Veitsille ja muille kokkailuvälineille tarvitaan käytännöllinen paikka.
• Maustepurkit on oltava selkeästi esillä ja helposti saatavissa. Samoi öljyt, viinietikat jne.
• Laskutilaa ei voi olla liikaa. Siitä ei saa liiemmin tinkiä. Sitä on oltava lieden molemmin puolin.
• Pöytäkoneille täytyy löytyä tilaa. Ainakin yleiskoneelle, kahvinkeittimelle ja blenderille.
• Koneille täytyy löytyä tarpeeksi pistokkeita.
• Tupla-altaan sijaan olemme haaveilleet isosta keraamisesta altaasta.
• Normaalilla kuiva-ainevarastolla eläisimme kuukauden päivät, jos ulkoliikkumiskielto tulisi voimaan. Purkkeja ja laatikoita varten tarvitaan kunnon kätevä kaappi. Sellainen, jossa hyllyt liukuvat esiin ja kamat saa otettua helposti.

Siinäpä se! Näillä ajatuksilla varustettuina menimme keittiöfirmoihin tarjouksia pyytämään ja kuulemaan realismin maanpinnalle laskevia totuuksia. Jutussa on onnellinen loppu (tässä vaiheessa, remontin kyynyksellä), joten palaa toki kuulemaan seuraavassa bloggauksessa, miten suunnittelun konkretia alkoi valjeta keittiöunelmoijille!

maanantai 10. tammikuuta 2011

Porsaankyljys, tagine ja cannelloni

Viikonloppu kului pitkälti keittiön parissa. Niin kokkaillessa kuin uutta suunnitellessa. Varsin makoisia hetkiä eteen tulikin.

On mielenkiintoista, kuinka koville viimeinen kuukausi ennen uuteen keittiöön pääsemistä ottaakaan. Koin saman hermoheikkouden kesällä muuttoa odotellessa ja nyt remontin kynnyksellä. Aiemmin tila kävi ahtaaksi, nyt pääkoppaa koettelee 70-lukulainen suunnittelu"taito". Keittiön formaatti on onneksi selvillä ja kodinkoneista pyydetty puolentusinaa tarjousta. Helmikuussa päästään tositoimiin.

Perjantaina tein helppoa pikaruokaa, porsaankyljystä viinirypälekastikkeella risoton kera. Possunkyljys on varsin aliarvostettu ruhon osa, mutta hyvin tehtynä erittäin maukas. Ainoana vaarana on lähinnä kypsentää se liian kuivaksi. Uuden keittiön myötä aion perehtyä porsaan eksoottisempiin ja maukkaimpiin osiin aloittaen poskesta.












Porsaankyljykset viinirypälekastikkeella

4 porsaankyljystä
oliiviöljyä
suolaa ja pippuria

200 g viinirypäleitä
2 dl demi-glace -kastikepohjaa
2 dl punaviiniä
4 cl grappaa
rosmariinia
suolaa ja pippuria

Annos perusrisottoa (ohje esim. täällä)

Halkaise viinirypäleet ja poista siemenet, jos niitä löytyy.
Kuumenna kattilassa demi glace ja kaada sekaan punaviini ja grappa. Anna kiehua, kunnes liemi on mieleisesi vahvuista. Laita sekaan rosmariini. Mausta makusi mukaan ja lisää rypäleet. Pidä lämpimänä.
Kuumenna pannu, lorauta öljyä ja paista kyljykset kypsiksi. Mausta kyljykset suolalla ja pippurilla.
Asettele lautaselle annos risottoa, kyljys ja lorauta sen päälle kastiketta. Koristele rosmariinilla.

Lauantaina oli vuorossa kunnon lihapata. Tuumailin pitkään tyylisuuntaa, kunnes päädyin marokkolaiseen vahvasti maustettuun tagine-pataan. Maku on parhaimmillaan, jos liha saa marinoitua mausteseoksessa mahdollisimman pitkään, mutta yllättävän hyvää siitä tuli vastapaistettunakin.













Marokkolainen lihaisa tagine

500 g naudanpaistia paksun peukalon kokoisina paloina (moni muukin käy, kunhan ei filee)
1 tlk tomaattimurskaa
1 tlk (400 g) kikherneitä
1 sipuli pilkottuna
1 pieni talvikurpitsa 5 cm suikaleiksi leikattuna
150 g luumuja parin sentin leveinä suikaleina tms.
6 dl kasvislientä
korianteripuntti, puolet silputtuna

Annos couscousia.

Mausteseos:
1 rkl jauhettua kuminaa
1 rkl paprikaa
1 rkl jauhettua kanelia
1 rkl jauhettua inkivääriä
ripaus cayenne-pippuria, chiliä, muskottia ja kurkumaa
suolaa ja pippuria

Pyörittele lihapalat mausteseoksessa ja laita sivuun. Jos mahdollista, anna marinoitua ainakin 2 h.
Kuumenna isohko pannu/pata/kattila, kaada sille kunnolla oliiviöljyä ja paista lihapalat ruskeiksi. Kaada sekaan sipuli ja silputtu korianteri ja paista vielä 5 minuuttia. Laita joukkoon tomaattimurska, kikherneet ja 3 dl kasvislientä. Sekoita, laita kansi päälle ja anna muhia 1,5 h.
Lisää pataan tämän jälkeen kurpitsa, luumut ja loput kasvisliemestä. Sekoita ja anna muhia toiset 1,5 h. Lisää välissä vettä, jos näyttää liian sakealta.
Mausta pata lopussa suolalla ja pippurilla makusi mukaan.
Tee couscous ja asettele se lautaselle ja lihasoosia päälle. Koristele korianterilla.

Sunnuntaina oli pakko saada kasvisruokaa parin lihamätön jälkeen. Cannellonit ovat yksiä suosikkejani, mutta nyt kaipasin niihin jotain uudenlaista täytettä perinteisten pinaatin, tomaatin ym. sijaan. Syntyi maukas ja melko tuhti kermainen kasvisseos, jolle sherry antoi hauskaa vivahdetta. Käytin valmiita cannelloni-rullia. Ensi kerralla kokeilen rustiikkisempia, pastalevyistä käärittyjä versiota. Tämä vaikutti uunista tullessaan kuivalta, mutta mehevä sisältö ei kostuketta tarvinnut.















Kasvis-cannellonit
3-4 annosta

cannelloni-pastaputkia
1 kesäkurpitsa pieneksi kuutioituna
1 pienehkö munakoiso pieneksi kuutioituna
3-5 siitakesientä pieneksi kuutioituna
1-2 paahdettua paprikaa pieneksi kuutioituna (käytin purkkikamaa)
4 salottisipulia hienonnettuna
3 valkosipulin kynttä hienonnettuna
2 dl kermaa
1 dl kuivaa sherryä
puoli purkkia ricottaa (voi laittaa koko purkinkin)
2 dl raastettua parmesaania
kuivattua basilikaa
kuivattua oreganoa
suolaa ja pippuria

Laita uuni kuumenemaan 200 °C -asteeseen.
Varaa yksi isompi ja toinen pienempi pannu/kattila sekä kulho ja uunivuoka. Kuumenna pienempi pannu, kaada sille oliiviöljyä ja puolet salotti- ja valkosipuleista. Kuullota ne ja kaada sekaan sherry. Kiehauta hetki ja kaada mukaan kerma. Anna kiehua ja kastikkeen hieman saostua.
Kuumenna isompi pannu, lorauta sille oliiviöljyä ja paista munakoiso, kesäkurpitsa, loput salotti- ja valkosipuleista ja sienet pehmeiksi. Kaada kasvikset kulhoon ja sekoita joukkoon paprika, yrtit ja juustot. Mausta suolalla ja pippurilla.
Täytä pastaputket kasvis-juustoseoksella ja asettele vierekkäin vuokaan. Kaada sherry-kermakastike niiden päälle ja raasta hiukan parmesaania päälle.
Laita uuniin noin puoleksi tunniksi tai kunnes pinta alkaa tummua.