sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Kesästartti Billnäsissa

Vaimollani on tapana järjestää kesän alussa, ikäänkuin synttärilahjana, viikonloppureissu kotimaassa. Viime vuonna vietimme sen Raumalla ja valloittavalla Kylmäpihjalan majakalla. Vaimo kertoo kotimaanmatkailusta tarkemmin. Tämän kesän startti tapahtui Billnäsissa ja Fiskarsissa.

Vaimo törmäsi kuukausi sitten Olivia-lehden blogiin, jossa kerrottiin Billnäsin uudesta hotellista ja pakkohan sinne oli sitten päästä. Thumbs up!

Tutkin alustavalla viikolla kylän ruokailumahdollisuuksia, jotka vaikuttivat varsin epämääräisiltä. Koska tarkoitus oli muutenkin vierailla viereisellä Fiskarsin Ruukin alueella, päätimme turvautua sen useampiin vaihtoehtoihin. Emme halunneet liiemmin fiinistellä, vaan nauttia mutkatonta, hyvää ruokaa. Ravintola Kuparipaja vaikutti sopivalta siihen tarkoitukseen. Rakennuksen alakerrassa toimi kahvila, jossa oli myös buffet. Lihapullista ja perunamuusista ei kiinnostanut maksaa 18 euroa, joten nousimme rappuset yläkerran à la carte -puolelle. Tarjoilu oli ystävällistä ja liki tyhjän raflan (klo 17) myötä nopeaa, mutta muuten vaihtelevan ammattitaitoisen oloista. Meitä palveli kolme eri tarjoilijaa.

Kuparipajan henki oli rennon fiini. Syömään tulisi mielellään niin pikkutakki kuin lomalaisen pikeepaitakin päällä. Ruokalistan ulkoasu kaipaisi kuitenkin hiukan terästystä. Comic Sans pitäisi liike-elämässä kieltää. :)

Näin ensimmäistä kertaa ruokalistalla särkeä. Koska itse vasta totuttelen erilaisten kalojen makuihin, päätti vaimo ottaa menulta Savustettua särkeä, kevätvihanneksia ja kapriskastiketta (8 e). Itse otin alkuun tylsästi Vihreän salaatin (4,50 e). Pääruoiksi valitsimme Haudutettua porsaanposkea ja peuramakkaraa, madeirasinappikastiketta, haudutettua punakaalia ja pekoni-perunastruudelia (21 e) sekä Paistettua kuhaa, piparjuurikastiketta ja kevätsipuliperunaa (24 e).

Elämäni ensimmäinen särkihaarukallinen oli hämmentävä. Roskakalana tunnettu  mato-ongen riesa maistuikin savustettuna kelpo fisulta. Uusien perunoiden ja kapriskastikkeen kera maku oli mainio. Vahvan makuista kastiketta oli lautasella tosin kohtuuton määrä.
Kuha oli oikeaoppisen kypsää ja annos maukas. Olisi kaivannut hiukan suolaa makujen vahvistamiseksi. Piparjuurikastiketta vaimo kuvaili pikemminkin tillimajoneesiksi.

Possunposkiannos pursusi mielenkiintoisia aineksia. Peuramakkara oli jopa hiukan turha ja alleviivasi saksalaisuutta liiaksi asti, vaikka kokonaismakuun sopikin. Se oli ihan jees, mutta annoksen heikoin osa maun ja ulkonäön perusteella. Possun maukkain osa, poski, oli jälleen osoitus, että kuluttajien vähemmän arvostama liha voittaa fileen 6-0. Lihaa oli kypsytetty riittävän kauan ja se mureni herkullisesti suuhun. Madeirasinappikastike oli yksistään tylsä, mutta sopi kokonaisuuteen erittäin hyvin. Annos toimikin parhaiten perfect biteina eli ottamalla kutakin ainesta samaan haarukalliseen. Kokonaismakua voisi kuvailla parhaiten sana pehmeys. Tasapainoinen kokonaisuus, joka toimi kesän alussakin hyvin, vaikka parhaiten toki oktoberfestien aikaan. Itävaltalainen Esterházy Pinot Noir Classic 2007 toimi annoksen kanssa yhtä hyvin kuin nappiin valittu olut.

Vaimo kertoo sanoin ja kuvin reissusta tarkemmin, joten tutustukaa hotelliin ja tähän ruotsinsuomalaiseen ympäristöön tarkemmin sieltä blogista. Toivottavasti myös Billnäsin ravintolatarjonta saadaan uudistusten myötä kuntoon!

Patruunan majatalo vasemmassa laidassa. Ainoina asukkaina saimme koko hotellin käyttöömme! Jääkaappia ei oltu vielä ehditty asentaa keittiöön, joten turvauduimme klassiseen viilennystekniikkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti