sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Alkupaloja Pariisista


Kuten aiemmista kirjoituksista on käynyt ilmi, vietimme vaimoni kanssa pääsiäisen Pariisissa. 3,5 päivän tehoreissuun piti tunkea olennaiset nähtävyydet, perinteistä ranskalaista ruokaa ja mahdollisuuksien mukaan suunnitelmatonta kuljeskelua rakkauden ja ruoan pääkaupungissa. Shoppailu ei kuulunut matkaohjelmaan ja pääsiäisen myötä se olisi jäänyt muutenkin aika vaisuksi.

Vaimoni oli viettänyt Pariisissa viime vuosituhanteen puolella pari viikkoa, mutta minulle kerta oli ensimmäinen. Heti alkuun kävi selväksi kaupungin suuruus. Kuvittelin Lontoota isoksi mestaksi, mutta turistin näkökulmasta Pariisin koko tuntui moninkertaiselta. Nähtävyyksiä on valtavasti ja ne on aivan eri puolilla kaupunkia. Runsaan patikoinnin lisäksi metroasemat kävivät tutuiksi.

Toiset hätkähdyttävät seikat olivat turistien ja eri rotujen paljous. En omaa minkäänlaista asennetta eri väestöryhmiä kohtaan, joten älkää tarttuko siihen. Olin kuvitellut "perinteisten", valkoisten pariisilaisten osuuden selväksi enemmistöksi, mutta aika puoliksi se meni. Eikä siinä mitään, kunhan yllätti. Turisteja sen sijaan oli yksinkertaisesti liikaa. Toki tiesin, että Pariisi on maailman suosituimpia turistikaupunkeja, mutta keskustan alueen turistimäärä oli pökerryttävä. Kuvista tutut nähtävyydet ovat live-näkemisen arvoisia ja henkeäsalpaavia, mutta muuten Pariisin ydin on mun mielestä turistien pilaama. Viihdyin parhaiten laitakaupungin hiljaisilla kujilla, joissa kenelläkään ei ollut karttaa kädessä. Turistien vanavedessä nähtävyyksien lähiseudut ovat kaupustelijoiden valtaamia. Rihkama-Eiffeleitä tarjoavat katukauppiaat olivat pääosin hillittyjä, mutta toisinaan myyntiaggressiivisuus ärsytti kunnolla.

Mutta silti… Pariisi on huikaiseva kaupunki ja sopivia teemoja sinne matkustamiseen löytyy joka sormelle. Eiffelit ja Riemukaaret on jokainen nähnyt kliseemäisen monta kertaa, mutta kun niiden juurella seisoo, katsoo ylöspäin ja ajattelee, kuinka käsittämättömiä ne ovat olleet yli sata vuotta sitten, on kokemus vain koettava itse.

Syvennyn seuraavassa tekstissä pariisilaiseen ruokaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti